sunnuntai 23. lokakuuta 2011

"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto" (Albert Einstein)

Autokoulu on ohi! Nyt voin keskittyä taas muuhun elämään. En oikein osannut kuvitella aikaa sen kakkosvaiheen jälkeen ja tuskaisia ne kaksi päivää olivatkin. Mutta nyt on elämänilo palannut kerta selvisin hengissä. Hui, tuntuu hurjalta. Kaikki on näköjään mahdollista.

No mutta, nyt heti pitää hehkuttaa kirpparilöytöjä. En tiennyt että Imatran (jossa siis sen autokoulun kävin) reissu olisikin melkoinen aikamatka. Löysin kierrätyskeskuksesta aidon suomalaisen nahkatakin, luultavasti 70-luvulta, hintaan 3€! Yleensä tuollaiset takit on ihan liian isoja, tai pitkiä, mutta tämäpä sovi hienosti. Yksi nappi oli erilainen, mutta ei haitannut. Olisin kyllä maksanut enemmänkin, mutta hih, ei haittaa!

Lisäksi löysin kahdelta eri kirpparilta kaksi tuollaista vanhaa huivia, mustan ja valkoisen. Tuo tumma on kyllä tosi iso (kuvassa siis taustakankaana), mutta voi hyvin käyttää kaulassa pakkasilla. Voisihan se toimia myös verhona tai pöytäliinanakin. Yhteishintaan 6€.

Kotikotoa löytyi äidin hamstraamia 60-luvun Seuroja ja muita lehtiä. Toin ne Jyväskylään, niistä lisää myöhemmin.



Sitten hieman käsityöpäivityksiä. Opettelin uuden neuletekniikan, valepalmikon. Tein bussimatkalla ranteenlämmittimet mihin tuli tätä kuviota.

Kuvassa myös aikaisemmin tekemäni lapanen, joka on muuten virkattu, mutta ranneosa neulottu.
Lapaset ja ranteenlämmittimet molemmat ovat Garnstudion Nepal-langasta. Tuo vihreä väri on kyllä super!




Isompana projektina oli Eskimo-langasta neulomani bontcho. Käytin pintana helmineuletta ja mallina jo aikaisemmin hyväksi havaitsemaani suorakaidetta. Yritin kehitellä jonkinlaisen hupunkin, siitä tuli vähän ontuva, mutta ajaa asiansa. Tuo päällä voi käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan vaikka kirjaa , eikä palella.(huomaa hienosti lavastettu lukemiskuva).





Pari viikko sitten vietettiin kolmen ystävän syntymäpäiviä. Tein heille kuihtumattomat onnitteluruusut. Ruusun mallin otin eräästä kirjasta, mutta varren ja "lehdet" kehittelin itse. En saanut niistä parempia kuvia, sillä muistin vasta viime hetkellä kuvata, jolloin ainoa väline oli puhelin.




Sitten niihin lehtiin. Kävin tänään Sinellissa ostamassa sunnuntai-illan ratoksi Decoupage-lakkaa ja aloin leikkelemään Imatralta tuomiani lehtiä. Viimeviikonloppuna olin löytänyt kirpparilta peilin jonka ajattelin päällystää jotenkin. Nuo vanhat lehdet sopivat siihen mainiosti. Kaikki on siis kierrätettyä paitsi lakka. Olen kyllä tuohon peiliin tosi tyytyväinen. Lehtiä jäi vielä, varmasti teen lisääkin tuolla tekniikalla.

Mutta nyt lähden talven ensimmäisten glögihöyryjen ääreen. Ensilumi, nyt saat tulla!



6 kommenttia:

  1. Peili on tosi hieno!
    Ja kiitos vaan ruususta. Ei oo vieläkään lakastunu! ;)

    t. Piia

    VastaaPoista
  2. En tiiä kannattaako miun postata ihan samanlaista vastausta kuin toisen Piian mutta komppaan! :)
    Ruusut oli upeet ja toi peili, IHAN MIELETÖN! Itellänikin on degoupage-lakkaa kaapissa (jo pari vuotta vanhaa tosin, meneeköhän se pilalle) ja itse kun tykkään kaikista laatikoista ja purnukoista, joihin saa tavarat kivasti piiloon ja joilla voi koristaa ja oonkin monesti miettinyt samaista ideaa, että pitäs vanhoja lehtiä hamstrata kirpparilta ja päällystää niillä jotain laatikoita esim. hattuhyllylle pipoja ja lapasia varten. Nyt siellä on vaan Reino ja Aino -jalkinelaatikot mitkä ajaa samaa asiaa. Mutta nää on näitä ikuisuusprojekteja miulle, joita saan aikaseksi vain kun on riittävästi luppoaikaa, jos sillonkaan ;)

    VastaaPoista
  3. Tää ei jostain syystä anna miun kommentoida iha omalla tunnuksella joten kommentoin anonyynimä.

    Kivaa jos ruusut on viel hengissä! Miullaki oli aikoinaa sitä lakkaa kaapissa nii iso purkki että se riitti varmaa 6 vuotta, eikä menny mikskää, että kyl se vissii kestää iha hyvin. :) Sillähän voi lakata myös servettejä ja mitä vaan keksii. Nyt vaa Piipa toimeen! :D

    -Susku-

    VastaaPoista
  4. Tai sillä voi lakata vaikka Aalto-maljan! :D
    Anteeks, mut miusta se oli aika radikaalia. Vähän samaa luokkaa, ku jos polttas Suomen lipun ;)

    t. Piia

    VastaaPoista
  5. MIUN AALTOMALJAAN EI KOSKETA!

    ;)

    VastaaPoista
  6. Niin, mahdollisuudet ovat rajattomat! Miun isäinmaallisuus ei oo kauheen korkeella tasolla, niin rohkenin tehdä senkin :S

    -Susku

    VastaaPoista