sunnuntai 23. lokakuuta 2011

"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto" (Albert Einstein)

Autokoulu on ohi! Nyt voin keskittyä taas muuhun elämään. En oikein osannut kuvitella aikaa sen kakkosvaiheen jälkeen ja tuskaisia ne kaksi päivää olivatkin. Mutta nyt on elämänilo palannut kerta selvisin hengissä. Hui, tuntuu hurjalta. Kaikki on näköjään mahdollista.

No mutta, nyt heti pitää hehkuttaa kirpparilöytöjä. En tiennyt että Imatran (jossa siis sen autokoulun kävin) reissu olisikin melkoinen aikamatka. Löysin kierrätyskeskuksesta aidon suomalaisen nahkatakin, luultavasti 70-luvulta, hintaan 3€! Yleensä tuollaiset takit on ihan liian isoja, tai pitkiä, mutta tämäpä sovi hienosti. Yksi nappi oli erilainen, mutta ei haitannut. Olisin kyllä maksanut enemmänkin, mutta hih, ei haittaa!

Lisäksi löysin kahdelta eri kirpparilta kaksi tuollaista vanhaa huivia, mustan ja valkoisen. Tuo tumma on kyllä tosi iso (kuvassa siis taustakankaana), mutta voi hyvin käyttää kaulassa pakkasilla. Voisihan se toimia myös verhona tai pöytäliinanakin. Yhteishintaan 6€.

Kotikotoa löytyi äidin hamstraamia 60-luvun Seuroja ja muita lehtiä. Toin ne Jyväskylään, niistä lisää myöhemmin.



Sitten hieman käsityöpäivityksiä. Opettelin uuden neuletekniikan, valepalmikon. Tein bussimatkalla ranteenlämmittimet mihin tuli tätä kuviota.

Kuvassa myös aikaisemmin tekemäni lapanen, joka on muuten virkattu, mutta ranneosa neulottu.
Lapaset ja ranteenlämmittimet molemmat ovat Garnstudion Nepal-langasta. Tuo vihreä väri on kyllä super!




Isompana projektina oli Eskimo-langasta neulomani bontcho. Käytin pintana helmineuletta ja mallina jo aikaisemmin hyväksi havaitsemaani suorakaidetta. Yritin kehitellä jonkinlaisen hupunkin, siitä tuli vähän ontuva, mutta ajaa asiansa. Tuo päällä voi käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan vaikka kirjaa , eikä palella.(huomaa hienosti lavastettu lukemiskuva).





Pari viikko sitten vietettiin kolmen ystävän syntymäpäiviä. Tein heille kuihtumattomat onnitteluruusut. Ruusun mallin otin eräästä kirjasta, mutta varren ja "lehdet" kehittelin itse. En saanut niistä parempia kuvia, sillä muistin vasta viime hetkellä kuvata, jolloin ainoa väline oli puhelin.




Sitten niihin lehtiin. Kävin tänään Sinellissa ostamassa sunnuntai-illan ratoksi Decoupage-lakkaa ja aloin leikkelemään Imatralta tuomiani lehtiä. Viimeviikonloppuna olin löytänyt kirpparilta peilin jonka ajattelin päällystää jotenkin. Nuo vanhat lehdet sopivat siihen mainiosti. Kaikki on siis kierrätettyä paitsi lakka. Olen kyllä tuohon peiliin tosi tyytyväinen. Lehtiä jäi vielä, varmasti teen lisääkin tuolla tekniikalla.

Mutta nyt lähden talven ensimmäisten glögihöyryjen ääreen. Ensilumi, nyt saat tulla!



tiistai 4. lokakuuta 2011

"Lohdutan sua kun sairastut ja sydän sanoo poks." (Zen Café)

Herra Käpälä.

Joku, jota halata. Joku, jonka voi heittää seinään.

Syntymäpäivä 4.10.2011

Korkeus: noin 50cm

Lanka: Alpaca Boucle





sunnuntai 2. lokakuuta 2011

-"Mutta ethän sinä osaa soittaa pianoa." sanoi Tommi. -"Mistä sen tietää, kun en ole ikinä kokeillut!" sanoi Peppi. (Astrid Lindgren)

Noniin, nyt taitaakin tulla pitkä päivitys.

Olen hurahtanut kaikenlaisiin bontchoihin ja hartialämmittimiin. Johtuisikohan siitä kun ilmat ovat viilenneet. Lisäksi kiinnostuksen kohteinani ovat olleet helpot, mutta kivan näköiset reikäneuleet. Tein sinisen bolerotyylisen asusteen (oli muuten ensimmäinen mohair-langasta tekemäni asia) ja valkoisen pienen bontchon samalla tekniikalla: Langankierto, 2 oikein yhteen. Bolerossa oli parillinen silmukkamäärä, bontchossa pariton. Siksi "raidat" menevät toisessa suoraan ja toisessa vinoon.

Kaiken yksinkertaisuuden lisäksi molemmat on tehty neuloen vain suorakaide, josta myöhemmin on ommeltu tietyt kohdat yhteen. Ihanaa kun kerrankin saa helposti jotain päälle laitettavaa aikaiseksi.

Bolerossa lankana Kitten-mohair, neulottu puikoilla nro 5.
Bontchossa lankana Garnstudion Andes (villaa ja alpakkaa), neulottu puikoilla nro. 9.








Tein toisenkin bontchon tuon ensimmäisen innoittamana. Nyt vielä helpommalla tekniikalla. Neuloin suorakaiteen aina-oikein-neuleella. Tällä kertaa lankana oli Garnstudion Alpaca Boucle, puikot nro. 9. Yhdistelin tummaa ja vaaleaa harmaata. Tuli tosi kiva ja lämmin! Piti tanssia ihan pieni onnen tanssi tämän jälkeen.




Viimeviikkoisena tuotoksena syntyi myös neulahuovutettu, pieni pitkähäntäinen koala. Kissaa tavoittelin, mutta joskus käsissä syntyy jotain ihan muuta kuin mitä pitäisi. Mutta pidin silti tästä geenivirhe-otuksesta, ja niin piti kanssa-asukkikin, joten hän sai sen. Kissa syntyi sitten myöhemmin.



Työ, johon tänä viikonloppuna käytin paljon aikaa, mutta vihdoin tuli valmiiksi: Elämäni ensimmäinen neliöistä virkattu tyyny. Tarkoitus oli tehdä ensin peitto mutta tajusin että menee ikuisuus, ellei pidempääkin, ennen kuin se tulisi valmiiksi. Tyyny tulisi lisäksi enemmän tarpeeseen tällä hetkellä. Toista puolta en enää jaksanut pienillä neliöillä tehdä joten tein yhden suuren. Pitkään se vei mutta lopputulokseen olen tyynyvä.. eikun tyytyväinen!

Lankoina: Sininen ja ruskea, Garnstudion Karisma
                Purppura, Novitan Seitsemän Veljestä
                Turkoosi, Kirpputorilta ostettu purettu kaulaliina.





Tyynyä tehdessäni näin kuvat tuosta maailman suurimmasta tilkkupeitosta, joka nyt tuli valmiiksi. Alkoi vähän pyörryttää. Linkki:




Tänään keksin käyttöä myös vanhalle virkatulle pitsikaistaleelle, jonka äiti oli kirpputorilta löytänyt ja kysyi olisiko käyttöä. Joku on joskus tuon itse virkannut ja se oli sen verran vahvaa tekoa, että sopi täydellisesti kitarahihnaksi! Olisi tuolle ollut varmasti muutakin käyttöä, vaan en keksinyt, joten palvelkoot hetken ainakin tuossa virassa.



Tässähän nämä päivät ovat menneet nopiaan.

Olen tehtaillut hieman joululahjoja tässä välissä, mutta ne päivitän tänne vasta joulun jälkeen. Enää kaksi ja puoli kuukautta.

Mutta älä tule lumi Etelä-Karjalaan ennen lokakuun 23.päivää, ennen autokoulun kakkosvaihetta. Teoriatunnille saat tulla.