torstai 1. joulukuuta 2011

"Elämä on juhla." (Samuli Putro)

Joulukuun ensimmäinen päivä. Tuntuu hurjalta että vuosi 2011 on pian ohi! Vastahan seisoin -25'C:n pakkasessa Imatrankosken sillalla katsellen koskinäytöstä. Eikä ole pitkä aika kun seisoin kevätjuhlamekko päällä vastaanottaen todistuksen siitä, että kaksi vuotta kestänyt koulu on loppunut ja minulla on nyt ammatti. Vasta äsken saunoin kesäyössä ystävien kanssa ja hieman myöhemmin toivoin enemmän kuin koskaan ettei lumi tulisi tänä vuonna liian aikaisin.

Paljon on tapahtunut tänäkin vuonna.  Listasin hieman mitä kaikkea on tullut koettua ja opittua.

VUONNA 2011 on mm. tapahtunut seuraavaa:

- Maistoin ensimmäistä kertaa sushia
- Uskalsin vihdoinkin laulaa Myrskyluodon Maijan karaokessa
- Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja hankin pianon
- Kävin Suomenlinnassa pitkästä aikaa
- Sain virallisen ajokortin (ja tämänhän en uskonut ikinä toteutuvan)
- Pelasin uusia lautapelejä, mm. Dixit
- Huovutin ensimmäisen todella suuren työni
- Opin neulahuovuttamaan
- Opin koukkuamaan (neulomisen ja virkkaamisen välimuoto)
- Neuloin tossut ensimmäistä kertaa
- Sain kaksi perheenjäsentä lisää, Yoda & Yänis kaniinit
- Sain ammatin
- Olen oppinut asiakaspalvelua ja kassatyöskentelyä
- Tein huuto.nettiin tunnukset
- Opin soittamaan hyvin kitaralla mm. soinnut Gm, Cm, H, Ab
- Kävin ensimmäistä kertaa kuntosalilla, spinningissa ja zumbassa
- Olen tutustunut moneen kivaan uuteen ihmiseen ja entiset suhteetkin ovat lähentyneet :)


Mutta vielä ehtii tehdä käsitöitä valmiiksi tämänkin vuoden puolella. Eilen hankin kaksi kiloa matonkudetta ja virkkasin maton. Olin noita värejä ihastellut pitkään ja eilen tuntui olevan hyvä päivä niiden hankinnalle. Kiva siitä tuli, halkaisija noin metrin.



Lisäksi joulukuu tarkoitti sitä että kaivoin kaapista seinälle viimevuonna kyhäämäni joulukalenterin. Laitamme kanssa-asukin kanssa kumpikin jokatoinen päivä luukkuihin jotain kivaa ja toinen saa avata. Itse laitan parittomina päivinä, eli saan toivottavasti huomenna ensimmäisen joulukalenteriyllätykseni.

Kalenteri on hyvin kotikutoinen. Alustana toimii vanhan ilmoitustaulun päälle pingotettu vanha verhonpala, johon ompelin jämähuopapaloista luukut ja kirjoin niihin numerot.



Nyt odottelen innolla viikonlopun joulumyyjäisiä ja kappas, veronpalautuksetkin kirmaavat huomenna syliin, jee!

tiistai 15. marraskuuta 2011

"Minua ei ymmärretä. Ei edes väärin!" (Alivaltiosihteerit)

Jihuu, ensimmäinen baktus-huivini. En edes tiedä kirjoitetaanko se noin. Töissä oli tehty tällaisia, mutta yksivärisiä. Näyttivät kivoilta joten halusin myös! Tein omani Eskimo-langasta ja monivärisenä. Reuna on virkattu. Tuohon voisi yhdistää vielä kiinnitysnapin, en ole ehtinyt vielä laittaa. Tällaisia voisi tehdä lisääkin.




Löysin ilokseni kirpputorilta parit korvaläppä-aihiot, hintaan 0,50€! Virkkasin toisten päälle violetilla Fabel-langalla, sisäpuolen jollain jämävillalangalla. Panta-osio oli hieman hankala mutta päädyin neulomaan pitemmän suorakaiteen ja ompelemaan sen pannan ympärille. Testattu jo on, hyvin eristävät sekä kylmyyden että ympärillä olevat äänet.





Toissaviikolla kierrätysinto heräsi kunnolla ja tein haaremihousut vanhoista huiveista ja hameista. Otin kaavat toisista housuistani. Yhdessä hameessa oli valmiina vetoketju ja kivat nahkaremmit ja ajattelin että olisi kiva säästää ne. Niinpä hameen yläosasta tuli nyt housujen yläosa.



sunnuntai 23. lokakuuta 2011

"Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto" (Albert Einstein)

Autokoulu on ohi! Nyt voin keskittyä taas muuhun elämään. En oikein osannut kuvitella aikaa sen kakkosvaiheen jälkeen ja tuskaisia ne kaksi päivää olivatkin. Mutta nyt on elämänilo palannut kerta selvisin hengissä. Hui, tuntuu hurjalta. Kaikki on näköjään mahdollista.

No mutta, nyt heti pitää hehkuttaa kirpparilöytöjä. En tiennyt että Imatran (jossa siis sen autokoulun kävin) reissu olisikin melkoinen aikamatka. Löysin kierrätyskeskuksesta aidon suomalaisen nahkatakin, luultavasti 70-luvulta, hintaan 3€! Yleensä tuollaiset takit on ihan liian isoja, tai pitkiä, mutta tämäpä sovi hienosti. Yksi nappi oli erilainen, mutta ei haitannut. Olisin kyllä maksanut enemmänkin, mutta hih, ei haittaa!

Lisäksi löysin kahdelta eri kirpparilta kaksi tuollaista vanhaa huivia, mustan ja valkoisen. Tuo tumma on kyllä tosi iso (kuvassa siis taustakankaana), mutta voi hyvin käyttää kaulassa pakkasilla. Voisihan se toimia myös verhona tai pöytäliinanakin. Yhteishintaan 6€.

Kotikotoa löytyi äidin hamstraamia 60-luvun Seuroja ja muita lehtiä. Toin ne Jyväskylään, niistä lisää myöhemmin.



Sitten hieman käsityöpäivityksiä. Opettelin uuden neuletekniikan, valepalmikon. Tein bussimatkalla ranteenlämmittimet mihin tuli tätä kuviota.

Kuvassa myös aikaisemmin tekemäni lapanen, joka on muuten virkattu, mutta ranneosa neulottu.
Lapaset ja ranteenlämmittimet molemmat ovat Garnstudion Nepal-langasta. Tuo vihreä väri on kyllä super!




Isompana projektina oli Eskimo-langasta neulomani bontcho. Käytin pintana helmineuletta ja mallina jo aikaisemmin hyväksi havaitsemaani suorakaidetta. Yritin kehitellä jonkinlaisen hupunkin, siitä tuli vähän ontuva, mutta ajaa asiansa. Tuo päällä voi käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan vaikka kirjaa , eikä palella.(huomaa hienosti lavastettu lukemiskuva).





Pari viikko sitten vietettiin kolmen ystävän syntymäpäiviä. Tein heille kuihtumattomat onnitteluruusut. Ruusun mallin otin eräästä kirjasta, mutta varren ja "lehdet" kehittelin itse. En saanut niistä parempia kuvia, sillä muistin vasta viime hetkellä kuvata, jolloin ainoa väline oli puhelin.




Sitten niihin lehtiin. Kävin tänään Sinellissa ostamassa sunnuntai-illan ratoksi Decoupage-lakkaa ja aloin leikkelemään Imatralta tuomiani lehtiä. Viimeviikonloppuna olin löytänyt kirpparilta peilin jonka ajattelin päällystää jotenkin. Nuo vanhat lehdet sopivat siihen mainiosti. Kaikki on siis kierrätettyä paitsi lakka. Olen kyllä tuohon peiliin tosi tyytyväinen. Lehtiä jäi vielä, varmasti teen lisääkin tuolla tekniikalla.

Mutta nyt lähden talven ensimmäisten glögihöyryjen ääreen. Ensilumi, nyt saat tulla!



tiistai 4. lokakuuta 2011

"Lohdutan sua kun sairastut ja sydän sanoo poks." (Zen Café)

Herra Käpälä.

Joku, jota halata. Joku, jonka voi heittää seinään.

Syntymäpäivä 4.10.2011

Korkeus: noin 50cm

Lanka: Alpaca Boucle





sunnuntai 2. lokakuuta 2011

-"Mutta ethän sinä osaa soittaa pianoa." sanoi Tommi. -"Mistä sen tietää, kun en ole ikinä kokeillut!" sanoi Peppi. (Astrid Lindgren)

Noniin, nyt taitaakin tulla pitkä päivitys.

Olen hurahtanut kaikenlaisiin bontchoihin ja hartialämmittimiin. Johtuisikohan siitä kun ilmat ovat viilenneet. Lisäksi kiinnostuksen kohteinani ovat olleet helpot, mutta kivan näköiset reikäneuleet. Tein sinisen bolerotyylisen asusteen (oli muuten ensimmäinen mohair-langasta tekemäni asia) ja valkoisen pienen bontchon samalla tekniikalla: Langankierto, 2 oikein yhteen. Bolerossa oli parillinen silmukkamäärä, bontchossa pariton. Siksi "raidat" menevät toisessa suoraan ja toisessa vinoon.

Kaiken yksinkertaisuuden lisäksi molemmat on tehty neuloen vain suorakaide, josta myöhemmin on ommeltu tietyt kohdat yhteen. Ihanaa kun kerrankin saa helposti jotain päälle laitettavaa aikaiseksi.

Bolerossa lankana Kitten-mohair, neulottu puikoilla nro 5.
Bontchossa lankana Garnstudion Andes (villaa ja alpakkaa), neulottu puikoilla nro. 9.








Tein toisenkin bontchon tuon ensimmäisen innoittamana. Nyt vielä helpommalla tekniikalla. Neuloin suorakaiteen aina-oikein-neuleella. Tällä kertaa lankana oli Garnstudion Alpaca Boucle, puikot nro. 9. Yhdistelin tummaa ja vaaleaa harmaata. Tuli tosi kiva ja lämmin! Piti tanssia ihan pieni onnen tanssi tämän jälkeen.




Viimeviikkoisena tuotoksena syntyi myös neulahuovutettu, pieni pitkähäntäinen koala. Kissaa tavoittelin, mutta joskus käsissä syntyy jotain ihan muuta kuin mitä pitäisi. Mutta pidin silti tästä geenivirhe-otuksesta, ja niin piti kanssa-asukkikin, joten hän sai sen. Kissa syntyi sitten myöhemmin.



Työ, johon tänä viikonloppuna käytin paljon aikaa, mutta vihdoin tuli valmiiksi: Elämäni ensimmäinen neliöistä virkattu tyyny. Tarkoitus oli tehdä ensin peitto mutta tajusin että menee ikuisuus, ellei pidempääkin, ennen kuin se tulisi valmiiksi. Tyyny tulisi lisäksi enemmän tarpeeseen tällä hetkellä. Toista puolta en enää jaksanut pienillä neliöillä tehdä joten tein yhden suuren. Pitkään se vei mutta lopputulokseen olen tyynyvä.. eikun tyytyväinen!

Lankoina: Sininen ja ruskea, Garnstudion Karisma
                Purppura, Novitan Seitsemän Veljestä
                Turkoosi, Kirpputorilta ostettu purettu kaulaliina.





Tyynyä tehdessäni näin kuvat tuosta maailman suurimmasta tilkkupeitosta, joka nyt tuli valmiiksi. Alkoi vähän pyörryttää. Linkki:




Tänään keksin käyttöä myös vanhalle virkatulle pitsikaistaleelle, jonka äiti oli kirpputorilta löytänyt ja kysyi olisiko käyttöä. Joku on joskus tuon itse virkannut ja se oli sen verran vahvaa tekoa, että sopi täydellisesti kitarahihnaksi! Olisi tuolle ollut varmasti muutakin käyttöä, vaan en keksinyt, joten palvelkoot hetken ainakin tuossa virassa.



Tässähän nämä päivät ovat menneet nopiaan.

Olen tehtaillut hieman joululahjoja tässä välissä, mutta ne päivitän tänne vasta joulun jälkeen. Enää kaksi ja puoli kuukautta.

Mutta älä tule lumi Etelä-Karjalaan ennen lokakuun 23.päivää, ennen autokoulun kakkosvaihetta. Teoriatunnille saat tulla.




keskiviikko 21. syyskuuta 2011

"Älä lyö päätäsi seinään - etsi ovi."

Joskus ei kannata heittää rikkinäisiä asioita roskikseen.

Viime viikolla erääseen juomalasiin tuli särö, mutta en ehtinyt heittää sitä vielä pois.

Sunnuntaina tiskatessa pudotin vahingossa viinilasin pöydältä, rikkihän se meni. Harmitti, mutta lasiosa säilyi ehkänä.

Viimekesänä Barcelonasta tulleet kivet lojuivat toimettomina ikkunalaudalla olevassa rasiassa.




No kappas, yhdistin monta "tarpeetonta" asiaa ja sain oikeasti ihan hienon tuikkulyhdyn. Samalla säilytin monta tärkeää asiaa, lasin ja kivet.


tiistai 13. syyskuuta 2011

"Muuttuu unelmansa kaltaiseksi jos jaksaa olla uskollinen unelmalleen." (Maija Paavilainen)

Viikonloppuna laitoin asioita järjestykseen. Ostin alennuksesta Pikkumyy-peltirasian, johon laitoin lyhyet puikot, sakset, viivoittimen, neulat ja muuta tarpeellista. Nyt löytyvät helposti samasta paikasta.




Lisäksi virkkasin viime keväänä ostamastani trikoomatonkuteesta korin langoille. Pinnasta olisi voinut tulla hieman tiiviimpää. Nyt kori meinaa lurpahtaa ellei ole täynnä. Joten hyvä syy pitää lankavarastot täydempinä!





Viikonloppuna neuloin myös kanssa-asukkaalle kaksi pipoa. Kova oli mietintä värien suhteen hällä, mutta päätyi ruskea-oranssiin ja vihreään. Mielestäni oikein kivat värit ja kuulemma käyttöä löytyy.




Tänään annoin itselleni luvan ostaa vihdoin vaniljateetä. Olin pitkittänyt ostoa, koska muitakin tee-lajikkeita löytyi kotoa vielä käyttämättöminä. Päädyin kuitenkin lajitelma-rasiaan, joka sisältää myös vaniljan. Jospa löytäisin jonkin uuden maun. Tuo omena-kaneli-rusina vaikuttaa lupaavalta.



torstai 8. syyskuuta 2011

"Jokainen joka tahtoo olla kukka, on." (Tommy Tabermann)

En ole pitkään aikaan tehnyt sukkia. Aina niistä tulee liian isot ja löysät. Mutta tänään sain aikaiseksi tossut. Olin pyöritellyt ohjetta pari päivää mutta onneksi pomo töissä oli koettanut samaa ohjetta ja tajunnut kuinka homma toimii. Ohje olikin lopulta tosi helppo kun tajusi sen ja hyvät tuli. Parasta on mielestäni tuo irrallisena tehtävä ja myöhemmin kiinnitettävä varsiosa, ja napit sivulla. Ovat muuten lämpimät, kun ovat kaksinkertaisesta langasta. Ohje oli Garnstudion sivuilta. Ohjeessa käytettiin kaksinkertaista Nepal-lankaa, mutta tein sen saman paksuisesta Alaskasta.

http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=134&d_id=42&lang=fi

Tossut ovat suurimmassakin koossa tosi pienen näköiset, mutta venyvät jalkaan laitettaessa. Sovelsin kyllä hieman tuota jalkapöydän pituutta, ettei tarvitse venytellä. Nyt saavat tulla kylmät illat tulla.






Tällaisia  olentoja olen työharjoittelussa viime viikkojen aikana tehnyt. Neulahuovutuskokeiluja, pikkuhiljaa paranee jo noiden yksityiskohtien kanssa.

lauantai 3. syyskuuta 2011

-"Ajatteles, jos puu kaatuisi kun me olemme sen alla?" -"Ajatteles, jos ei kaadu?" (A.A Milne)

Syyskuu. Jännittävä, hieman pelottava mutta samalla mukavan tuntuinen asia. Muuttuvat asiat ovat olleet minulle aina hieman vaikeita. Esimerkkeinä, kun Suomi vaihtoi Euroon, olisin halunnut pitää markat. Vaikka kyseinen lanttihan on matkustaessa ja muutenkin todella kätevä. Muistan kun pitkitin todella kauan ensimmäisen cd-levyni ostoa. C-kasetit olivat minulle rakkaus josta en halunnut luopua. Samoin kävi videoiden vaihtuessa DVD:iksi. Ensimmäisen puhelimeni sain 15-vuotiaana, vaikka en ajatellut sitä tarvitsevani. Joskus tajuaa vasta myöhemmin, kuinka jotkut muutokset ovat vain hyväksi.

Asioiden muuttuessa huomaan sisälläni olon, josta en tiedä onko kyse surusta vai ilosta. Syksyn suhteen kuitenkin enemmän ilosta. On onneksi mahdollista itse päättää, ottaako syksyn vastaan entisen menetyksenä vai jonkin uuden alkuna. Eikä elämässä taida oikein pärjätä jos haikeilee aina mennyttä tai jääräpäisesti pitää kiinni jostain. Pitää sopeutua. Niin kuin luonnon kiertokulussa yleensäkin, sopeutujat selviävät.

Silti pidän uusien asioiden luomisesta. Sellaisista joihin voi itse vaikuttaa ja kehittyä niissä. Laitoin tällä viikolla neulahuovutustaitoni koetukselle. Työharjoittelussa olen tehnyt jo koko joukon neulahuovutettuja eläimiä, soittimia ja mitä nyt on tullut vaan mieleen. Ehkä saan niistäkin kuvan joskus. Tein yhden myös eilen illalla kotona, pienen lohikäärmeen pään (koko noin 10x7cm).

Alan jo kehittyä yksityiskohtien rakentamisessa pelkän villan ja neulan avulla. Luulin sen olevan mahdotonta minulle, mutta huomasin harjoituksen tuottavan tulosta. Voisihan tuohon heittää vedetkin päälle, saisi tiiviimmän pinnan, mutta tyydyn nyt tuohon. Voi olla että veden ja saippuan kanssa kolmiulotteisuuskin muuttuisi litteämmäksi. Kiinnitän työn taakse varmaan hakaneulan tai magneetin.




Lisäksi syntyi taas yksi pipo. Lankoja olen muutenkin himoinnut viimeaikoina, mutta en halua kerryttää itselleni isoa tarpeetonta lankavarastoa. Haluan ostaa vain sellaisia lankoja, joista tiedän mitä niistä teen. Niinpä ostin punaista ja oranssia Karisma-villalankaa ja syntyi hattu. Tekeillä on myös samanlainen ruskea-oranssi.





Jos muuten haluaa ilmaisia neule-ohjeita, kannattaa käydä osoitteessa:

http://www.garnstudio.com/index_lang.php

Sieltä löytyy monta tuhatta suomenkielistä neuleohjetta ja ideaa!

sunnuntai 28. elokuuta 2011

"Minulla oli fantastinen idea aamulla, mutta minä en pitänyt siitä." (Samuel Goldwyn)

Ohjeen lukeminen on aina ollut minulle hieman hankalaa. Jos en monen yrityksenkään jälkeen ymmärrä ohjetta, sovellan sitä useimmiten omalla tavallani. Näin kävi eräänkin hatun kanssa jonka sain aikaiseksi kuluneella viikolla. Kyseessä oli pyöröpuikoilla tasossa tehtävä patenttineulemyssy. Ohjeessa myssy oli tosin yksivärinen. Olin tehnyt patenttineuletta joskus kauan sitten, eikä sen periaatteessa vaikeaa pitäisi olla. Tällä kertaa keskittyminen ei riittänyt, joten sovelsin ohjetta ja sain aikaiseksi seuraavanlaista pintaa. En tiedä onko kyseisellä pinnalla jokin nimi, mutta mielestäni siitä tuli ihan kivan näköistä. Olin hieman pettynyt kun otin hatun pois puikoilta, mutta se pääsikin oikeuksiinsa vasta päähän laitettaessa. Kanssa-asukkikin halusi samanlaisen, kun näki millainen hatusta tuli, jee!

Kävin tällä viikolla kirjastossa herättelemässä jo jonkin aikaa uinunutta rakkauttani äänikirjoja kohtaan. Lainasin pari sellaista ja illat ovatkin kuluneet kivasti niitä kuunnellessa ja neuloessa. En kyllä kaipaa yhtään kesähelteitä takaisin, mutta pitihän niiden tänä viikonloppuna taas saapua.





lauantai 20. elokuuta 2011

"Maailma on niin kuin peili, niin se heijastaa, takaisin sun oman asenteesi aina vastaan." (Pidä Liekkis - Seppo Paarma)

Vapaapäivät pitää käyttää sellaisten asioiden tekemiseen, joita haluaa tehdä vain ja ainoastaan huvin vuoksi. Tänään teki mieli tehdä jotain uutta, mitä en ollut ennen kokeillut. Niinpä päätin koettaa tehdä huovutetut kehykset peiliin. Pitkään piti miettiä millä tekniikalla ne kannattaisi toteuttaa.

Huovutin kehykset suoraan muotoonsa. En omista kuumaliimapistoolia, muuten olisin voinut liimata kehykset paikoilleen. Nyt sain tyytyä ompelemaan kulmat kehysten takaa kiinni, niin että huopa pysyisi paikoillaan. Jätin kehysten reunat elävän näköisiksi, enkä edes yrittänyt laittaa niitä mitenkään suoriksi. Tässä oli myös se hyvä puoli että kehykset ovat irrotettavat. Ompelin lopuksi kehyksiin villa-ja puuvillaisia virkattuja kukkia.






Löysin eilen kirpparilta aarteen. Pienen hippityylisen naulakon. Keskellä oli pieni timanttisydän, mutta irrotin sen, koska se oli mielestäni liikaa. Naulakko koristaa nyt makuuhuoneen seinää.

Nyt saa syksy tulla ja sen mukana pimeät illat, tee, villapaidat, pipot, huivit, sukat, lapaset, peitot ja kynttilät. Kaikenlaiset turvallisuuden tunteen herättävät asiat.